POTILASTIEDOTE

Eturauhassyöpä: Aktiiviseuranta ja mahdollinen myöhäistetty hoito

Arvoisa potilas,

Lääkärinne on jo kertonut teille alustavasti mahdollisuudestanne osallistua yllämainittuun tutkimusprojektiin. Esittelemme tässä tutkimuksen yksityiskohtia, jotta voitte rauhassa päättää mahdollisesta osallistumisestanne. Voitte myös keskustella tutkimuksesta läheistenne kanssa. Tutkimuslääkärinne vastaavat mielellään kysymyksiinne tutkimukseen liittyvistä epäselvistä asioista (yhteystiedot tämän tiedotteen lopussa).

Johdanto
Eturauhassyöpä on vanhenevien miesten yleisin syöpä, mutta vain pieni osa eturauhassyöpäpotilaista saa eturauhassyöpään liittyviä oireita tai menehtyy siihen. Useimmat miehet, joilla on eturauhassyöpä, menehtyvät johonkin muuhun sairauteen, sillä eturauhassyöpä todetaan usein jo taudin varhaisvaiheessa ja se on hyvin hitaasti etenevä. Arviolta jopa vain yksi kymmenestä eturauhassyövästä on kliinisesti merkityksellinen.
Nykyisin voidaan jo syövän diagnoosihetkellä entistä paremmin ennakoida tapaukset, jotka käyttäytyvät ”kiltisti”. Tämän takia olemme kehittäneet seurantaohjelman, jonka puitteissa ”kilttiä” syöpää voidaan seurata ja hoitaa aktiivisemmin vasta, jos ilmaantuu viitteitä taudin muuttumisesta agressiivisemmaksi. Tästä voi olla potilaalle monenlaista hyötyä. Aktiiviseurannalla tarkoitetaan sitä, että kasvaimen ominaisuuksia aluksi vain seurataan heti annettavan radikaalin hoidon sijaan (eturauhassyövän radikaalileikkaus tai radikaalisädehoito). Luonnollisesti vain tarkoin määritellyt tapaukset sopivat tällaiseen ohjelmaan. Valintakriteerit ovat seurausta tieteellisistä tutkimuksista.
Mikäli Teidän tapauksenne täyttää nämä tunnusmerkit, riski nopeasti kasvavasta eturauhassyövästä on minimaalinen. Joissakin tapauksissa hoitava lääkärinne ehdottaa koepalojen uusimista tarkoituksena on saada vielä lisäinformaatiota Teidän eturauhassyövästänne. Useimmiten kuitenkaan uusintabiopsioita ei tarvitse tehdä mikäli ensimmäisen biopsian vastaukset ovat olleet riittävän edustavat. Suostumuksenne mahdolliseen tarvittavaan lisäbiopsiaan voitte ilmoittaa suostumuskaavakkeessa.
Seurannassa saadaan paljon tietoa eturauhassyövästänne toistetuilla PSA-kokeilla, kliinisellä tutkimuksella ja myöhemmillä ohjelman mukaisilla uusintakoepaloilla. Säännöllisin määrävälein arvioidaan onko seurannan jatkaminen asiallista vai onko parempi ryhtyä hoitamaan eturauhassyöpää. Tiedotteessa olevasta aikataulusta voitte nähdä, milloin mikäkin tutkimus on vuorossa. Mikäli päätätte osallistua aktiiviseurantaan, se ei siis tarkoita sitä, että Teitä ei hoidettaisi vaan sitä, että hoito toteutetaan siinä vaiheessa kun se näyttää olevan todella tarpeellista.

Projektin tarkoitus
Tämän tutkimusprojektin tarkoitus on selvittää eroja niitten miesten välillä, jotka valitsevat välittömän hoidon verrattuna niihin, jotka haluavat lykätä hoitoaan aktiiviseurannan puitteissa. Näissä vertailuissa tutkitaan hoidon tarvetta, syövän mahdollista leviämistä, eturauhassyöpäkuolleisuutta ja elämän laatua. Tähän asti tehdyissä alustavissa tutkimuksissa näyttää siltä, että mainittujen potilasryhmien välillä ei ole mitään eroa.

Aktiiviseurannan hyödyt ja haitat
Aktiiviseurannan suurin hyöty on se, että potilas välttyy eturauhassyövän hoidon haittavaikutuksilta, kuten virtsan pidätyskyvyn heikkoudelta ja/tai erektiohäiriöiltä, ainakin niin kauan kuin seuranta jatkuu. Kuitenkin Teidän tulee tiedostaa se, että seurannan aikana kehossanne on hoitamaton syöpäkasvain. Tästä saattaa aiheutua henkistä painetta joillekin miehille.
Prostataspesifinen antigeeni, PSA, on valkuaisaine, jota erittyy ainoastaan eturauhaskudoksesta ja sitä käytetään merkkiaineena eturauhassyövän diagnostiikassa ja seurannassa. PSA-pitoisuuden muutokset heijastavat karkeasti eturauhassyövän aktiivisuutta. Perustuen PSA:n mahdollisiin muutoksiin, kliiniseen tutkimukseen ja mahdollisiin muihin lisätutkimuksiin tarpeen mukaan, lääkärinne esittää Teille kullakin seurantakäynnillä miten on parasta jatkaa.


Aktiiviseuranta
Jos päädytte aktiiviseurantaan PSA-testi suoritetaan kolmen kuukauden välein kahden ensimmäisen vuoden aikana ja sen jälkeen kuuden kuukauden välein. Näiden laboratoriokäyntien yhteydessä ei ole lääkärin vastaanottoa, mutta hoitava lääkärinne tarkistaa PSA- arvon. 6, 12, 18 ja 24 kuukauden kuluttua aktiiviseurannan aloittamisesta, sekä tämän jälkeen vuosittain, on vastaanottokäynti hoitavan lääkärinne luona (aikataulutu löytyy alla olevasta kaaviosta). Vastaanoton yhteydessä tarkistetaan PSA- arvo ja lääkäri suorittaa myös kliinisen tutkimuksen ja tunnustelee eturauhasta. Lisäksi vuoden kuluttua seurannan aloittamisesta otetaan uudet koepalat eturauhasesta. Tämän tarkoituksena on varmistaa, että syöpä on edelleen luonteeltaan ”kilttiä” myös histologisesti arvioiden. Jatkossa koepalat uusitaan alkuun kolmen vuoden välein ja myöhemmin viiden vuoden välein.Lääkärinne arvioi kaikki tuloksenne ja ehdottaa Teille miten jatketaan. Mikäli tilanteessa ei ole tapahtunut muutosta hän ehdottaa Teille aktiiviseurannan jatkamista. Jos on viitteitä taudin muuttumisesta aktiivisemmaksi, Teille ehdotetaan muita hoitotoimenpiteitä (esim. radikaalileikkaus tai radikaalisädehoito). Joskus PSA-testin ja kliinisen tutkimuksen perusteella hoitava lääkärinne saattaa suositella uusien koepalojen ottoa seurantaohjelmasta riippumatta.

10





















Mitä tapahtuu ellette halua osallistua?
Mikäli ette halua osallistua tähän tutkimusprojektiin, Teitä hoidetaan nykyisten rutiinikäytäntöjen mukaan. Osallistumisenne tai osallistumatta jättämisenne ei vaikuta saamanne hoidon laatuun. Hoitovaihtoehdoista voitte silloin keskustella lääkärinne kanssa.

Kustannukset, palkkiot ja ajankäyttö
Teille ei aiheudu tästä tutkimuksesta mitään lisämaksuja. Toisaalta ette myöskään saa mitään tutkimukseen osallistumispalkkioita. Aktiiviseurannan tutkimuskaavio on hyvin samantapainen kuin erilaisten hoitojen jälkeen ja näin ollen ainoa lisätutkimus tässä on ylimääräiset biopsiat. Kaiken kaikkiaan Teiltä kuluu kuitenkin vähemmän aikaa sairaalassa käynteihin, koska vältytään radikaaleilta hoidoilta tai niitä viivästetään.

Luottamuksellisuus
Tutkimustietojanne voivat tarkastella vain tutkimukseen osallistuvat hoitohenkilökunnan jäsenet sen jälkeen kun olette antanut tähän luvan. Nämä henkilöt kuuluvat varsinaiseen tutkimusryhmään tai ovat lääketieteellisiä viranomaisia sekä eettisten toimikuntien jäseniä. Tietojen luovuttaminen näille henkilöille on tarpeellista silloin, kun halutaan tarkastaa tutkimuksen laatua ja luotettavuutta. Tutkimuksessa noudatetaan normaalia henkilötietosuojalakia. Tutkimusrekisterissä henkilötietonne korvataan numerosarjalla, jonka ainoastaan tutkimushenkilöstö voi yhdistää henkilötietoihinne.. Tiedostot säilytetään 15 vuotta sen jälkeen kun tämä tutkimus on loppunut, mikäli annatte siihen luvan. Tämä tutkimus on hyväksytty eettisessä toimikunnassamme ja kirurgian toimiala on antanut siihen tutkimusluvan. Tutkimuksessa noudatetaan myös asiaan liittyviä kansainvälisiä säännöksiä.

Vapaaehtoinen osallistuminen
Osallistumisenne tähän projektiin on täysin vapaaehtoista. Mikäli ette halua osallistua Teillä ei ole mitään velvollisuutta selvittää päätöksenne syitä. Mikäli aluksi päätätte osallistua, mutta sitten haluatte myöhemmässä vaiheessa perua osallistumisenne, voitte vetäytyä tutkimuksesta milloin hyvänsä. Tämä ei vaikuta jatkohoitoonne. Tutkimusprojektin sisältöä saatetaan joutua muuttamaan, mikäli sen kuluessa ilmenee tähän vaikuttavaa oleellista uutta tietoa. Tällaisesta tiedotetaan Teille ja voitte taas päättää haluatteko jatkaa projektissa. Mikäli hoitava lääkärinne katsoo, että tutkimusprojektista on Teille jotain vaaraa hän suosittelee sen lopettamista kohdallanne.

Lisäinformaatiota
Ottakaa yhteyttä hoitavaan lääkäriinne mikäli Teillä on kysymyksiä tai kritiikkiä tätä projektia koskien. HUS:ssa seuraavat lääkärit vastaavat tutkimuksesta:

Antti Rannikko, lääketieteen tohtori, urologian erikoislääkäri, kliininen opettaja, p. 050 427 0041
Mirja Ruutu, urologian professori, osastonylilääkäri, p. 050 427 1071

Sairaalan keskuksen kautta voitte tavoittaa myös hoitavan lääkärinne, jonka luona olette viimeksi käynyt.